IT'S NOT A YEAR IN A LIFE - IT'S A LIFE IN A YEAR
Time's running out ja silleen...
Aivan toivotonta ajatella, et tänää on mun 267. päivä poissa kotoo.
Oma sänky, oma huone, koirat, perhe, kaverit, kaikki tuttu ja turvallinen on ollut viimeset vajaat yheksän kuukautta muualla, mut odottavat sitte ku tuun taa kotiin, tai ainakin toiveet on korkeella.
Viimeks oon menemisistäni taas noin kuukaus sitte kirjotellu ja sen jälkee onki sitte paljon kaikkee pientä, mut merkityksellistä tapahtunu.
Ja sanotaanko näin, et viel kaks valtavaa juttua mun vaihdossa ovat edessäpäin;
10 päivää ja oon istunu jo jonkin aikaa bussissa, matkalla vallottamaan Eurooppa vaihtareiden kanssa.
EUROTOUR - here we come!
Sen jälkee kotiudun kahdeks tai neljäks päivää Neumarktiin, riippuen lähdenkö moikkaamaan
äitii ja isii Saksaan heti ku tuun tourilta kotiin. Matkauupumus saattaa toki painaa ja pahasti..
Kuudes päivä kesäkuuta lähtö seuraavalla bussilla vallottamaan
lisää Eurooppaa - kohteena Kreikka ja matkaseurana
Musisches Gymnasium, 7E - meikän luokka.
Seuraavat pari viikkoa sillä reissulla ja sen jälkee takasin Neumarktiin ottamaan ilo irti
viimesistä kolmesta viikosta aivan mahtavissa Itävallan maisemissa,
Itävallan kavereiden ja vaihtarien kanssa.
Nyt kuitenkin tiivistelmää kuluneesta vajaasta kuukaudesta uudessa perheessä!
Ekana viikonloppuna 13.-15.4. oltiin jo kaksissa synttärijuhlissa
host-siskon tytär täytti 10 ja
hostäidin veljenvaimo täytti myös vuosia..
Opin siis likimain tuntee jo koko perheen ja suvun.
Tultii oikeen hyvin toimeen ja meil oli hirveen hauskaa!
Ja mikä parasta, molemmista paikoista tuli myöhemmin palautetta et kyl se
Roosa niin kiva tyttö on ;) Pisteet kotiin!
Sillon käytiin myös ekan kerran vaeltamassa ja päädyttiin mun host-perheen mökille.
Soma, vähän erilainen ku oma mökki saaressa, nimittäin tää oli oikee kunnolla vuorella. Sinne vaellettiin ensi ja sit lämmitettiin mesta ja lähettiin vaeltamaan lisää. Oli aivan älyttömän kivaa! Matkassa mukana hostisä, hostäiti ja hostsisko Bernadette!
Tiistaina 17.4. tuli eteen jotai mitä en koskaa kuvitellu kokevani.
Sota-ajan keskitysleiri Mauthausen.
Oliha se aika epätodellista aluks, ku paikka oli kert muutettu museoks; täydellisen puhdas ja semmonen en nyt sano et viihtyisä, mut ei mikään semmonen et ekana ajattelee et just siin kohtaa mis seisot on varmasti kuollu enemmän ihmisii ku kuvitteletkaan...
Vartiotornit, piikkilanka-aidat, nykyajan opiskelija-asunnon kokoset parakit, jossa 'asui' vähintää 300 ihmistä, kaasukammio, polttouuni, karanteenipiha/hautausmaa, kuoleman portaat, kymmenet muistomerkit
ja kaiken päälle näyttely satoine valokuvinee ja teksteineen.
Näyttelyyn mennessä se todellisuus paljastu; ne kuvat, joissa sadat langanlaihat ruumiit oli heitetty kasaan, oli otettu just niistä kohdista mistä käveltiin. Karmivaa oikeestaan.
Mut toisaalta mielenkiintosta - oudolla tavalla..
Koulua mulla ei viimeaikoina ole pahemmin ees ollut, on ollut vaihtarisääteisiä ;) ja lakisääteisiä vapaapäiviä, joita on sitte monin tavoin kulutettu; muunmuassa Haus der Natur, joka on sekotus lintsin Sealifestä, Heurekasta, eläintarhasta ja luonnonmuseosta. Aivan mahtava!
Olin Emman kanssa ja siin kohtaa ko päästiin siihe Heureka-osastoon jossa sai tehä kaikkii kokeiluja ite, muututtiin ala-astelaisiksi... Pyörätuolirallii, legorakentelua ja muuta oikeen rantouttavaa! Sitä naurun määrää!
Robin oli myös Salzburgissa ja sen kanssa tuli yks päivä vietettyy. Huuuuuisia!
25.4. alko noin 25-32 asteen hellekelit, jotka on jatkunu edellispäivään asti. Eilen ja tänää oli vähä sateista ja viileempää, mut en valita!
Mm. uima-allas on pesty, täytetty ja lämmitetty - suomen tyttö korkkas uintikauden tossa altaassa 15 asteisessa vedessä ja mua katottiin ku hullua.. No ei se mitää, pari päivää myöhemmin lämpö oli 24 ja sit hostsiskon lapset; Valerie 10 ja kaksospojat Frederik ja Samuel 5v tuli uimaan. Ja ylpeänä voin kertoa, et Frederik oppi uimaan! ;) entinen uimari, mut taidot silti tallella!
Perheillallista ja host-siskon kanssa chillailua hellepäivinä - ei huono!
Sitte tuli 29.4. ja Maibaum aufstellung.
Suomessa tuntematon perinne, koska meillä on vappu. Täällä siis ei vappua ole = munkit ja simat ja ilmapallot sekä serpentiinit missattu tältä vuodelta..
Mut pointtina: maibaum on metsästä katkottu puunrunko, yleensä 25-30 metrii pitkä, joka on koristeltu havuilla. lipuilla, nauhoilla ja muilla koristeilla. Aluks tää pikku puu siis makoilee maassa ja lopputuloksena, noin puolentoista tunnin taistelun jälkeen Lederhoseneissa rehkivät miehet on kammennut koko rungon pystyy, koko komeudessaan, pelkillä pienemmillä puunrungoilla nostaen.
Niille jotka ei työskennelly oli vieressä tietysti tarjolla kylän orkesteri ja kaljateltta!
puoltoista tuntia siis kulu ihan mukavasta host-enon ja sen perheen sekä mun host-perheen kanssa ;D
30.päivä mun kaverilla ja sen bändillä oli keikka, jota mentii sitte kaveriporukalla kuuntelemaan.
Ensin oltiin joen varrella chillailemassa ja myöhemmin pyörittiin viel hetki Salzburgin yöelämässä ;)
Tällä porukalla jaksais lähtee vaikka joka päivä ulos! :)
Siinä tällänen pieni tiivistelmä mitä kaikkea on tapahtunu ja nyt siis jännityksessä
-Eurotour
-Kreikka
-JÄÄKIEKON MM!
-ajan nopee kuluminen..
