Päivät menee sitä tahtii ettei peräs pysy, saati sit kirjottaa jaksa/viitsi/ehdi/vaivaudu.
Elämä vaihtarina on kakspiippusta hommaa; maailman parasta, kokee kaikkee mitä ei uskonu kokevansa, tapaa maailman parhaita ihmisii ihan kaikkialta ja viettää 'time of my life'. Toisaalta taas ku huomaa ajan menevän iha siivillä, nii ettei peräs pysy, ni tulee se pieni stressaava kutina et ehtiikö tehä kaikkee mitä haluu ja viettää tarpeeks aikaa kaikkien kans. Mulla nyt pikkusen päälle puolet jäljellä, et ei mitää suurta stressiä... Masentavinta ja surullisinta sit taas on huomata, et ne maailman parhaimmat ihmiset lähtee myös kotiin ja tulevasta ei mitää tietoa; näkeekö koskaan enää niitä jotka lähtee takas toiselle puolelle maailmaa, vai onk se good bye, jonka lentokentällä sanot niille enne ku ne kääntyy kohti turvatarkastusta eikä tuu takas, oikeesti se viimene good bye.. Tunne on nii erilainen ku sanoessa heipparallaa perheelle ja kavereille suomes ku lähdin. Tiesin koko ajan jossai tuolla takaraivon tietämillä, et se on vaa vuos ja sit rellestän taas niide samoje naamojen kanssa ties kuin kauan. nyt kuitenkaa sitä tunnetta ei oo, ku nää on ne joita näkee vaan vuoden tai vähemmän ja tulevasta ei mitään tietoo. Kuitenki mulla on luotto niin kova, et jos toisesta välittää, toista ei unohda, ni ei ne välimatkat niin pitkii oo ees toiselle puolelle maailmaa, etteikö ne lupaukset jota toiselle sanotaan lentokentällä pitäs paikkaansa...
"This is not the last goodbye, u know it. I'll come to see you later, no matter how far is it - even the other side of the world is not too far away."
Tämä kaikki siis viitaten tähän viikonloppuun jollon viimeisetkin oldiet lähti kohti kotia, Australiaa. Tein roadtripin: Salzburg-Wels-Linz-Wien/Stockerau-Salzburg ja sanoin hyvästi kahdelle aivan uskomattomalle ja 7 muuten vaan kovin rakkaalle australialaiselle. Uskomattoman vaikeeta, ei voi muuta sanoo.
No tän fiilistelyn jälkeen jotain "kohokohtia" tässä ajassa ku en kirjottelemaan oo päässy:
 |
| Thaddy, Stephanie, minä ja Verena |
Uusivuosi vaihdettiin komeesti Salzburgissa. Neljän blondin voimin juostiin kaatosateessa ja pidettiin huisin hauskaa!
2.-5. päivä suoritin lumilautailua elämäni ekaa kertaa. onnistuin ja opin jopa. Mut tässä sit kuitenki tulos:
5.1. Scott ja Jacob yllätti mut aamutuimaan ja ne oli ilmestyny Salzburgiin. Aivan uskomattoman kiva päivä mun lemppariaussien kanssa - ne kaks joiden hyvästeleminen oli vaikeempaa ku kiinan oppimine. olettaisin.
6.1. rentoilua hyvässä porukassa Thaddyn luona - kauhuleffoja ja kävelyä yksin yömyöhään kotiin..
 |
| Lukas, minä, Scott ja Tiana |
Torstaista sunnuntaihin Roadtrippiä ja paljon junassa hengailua! Tianan ja Lukasin kanssa chillailua ja äärettömän hauskoja päiviä ja iltoja! Plus tietty suruinen perjantai, jollon ensin Linzissä Jacob lähti ja myöhemmin Wienissä Scott.
Nyt varpaat jännityksest kippurassa lasketaan päivii ja sisko tulee parempine puolineen moikkaamaan! Ja nyt ku käsi on kunnossa - ens viikonloppuna rinteeseen!
Yks lauantai oltiin Eugendorfissa lumikenkäilemäs ja olin välillä reippaasti yli polvien lumihangessa. Mut kivaa oli!
